sunnuntai 12. helmikuuta 2017

JOONAS 8KK

Perjantaina Joonakselle tuli ikää jo kahdeksan kuukautta! Samana päivänä oli 8kk neuvolalääkäri. Lääkärin nähtyään Joonas hymyili ja vilkutti, mutta tutkimusten aikana poika katseli lääkäriä hyvin tarkkaan.

Poika kasvaa niin tasaisesti, ettei lääkärillä ollut mitään pahaa sanottavaa. Kahdessa kuukaudessa vaadittava painonnousu on 800 grammaa ja pojalla on tullut painoa täsmälleen sen verran. Sydän-, vatsa- ym. tutkimuksissa kaikki oli ok.

8kk mitat (6kk mitat)
Paino 9850g (9050)
Pituus 73,6cm (70,7)
Päänympärys 47,7cm (46,3)

Neuvolassa juteltiin Joonaksen uudesta rytmistä ja vaikeista illoista. Tällä hetkellä meillä on pahin eroahdistus menossa ja illat on todella vaikeita. Viimeiset pari viikkoa Joonas on nukkunut meidän sängyssä, sillä muuten öistä ei tule mitään. Mikäli en illalla makoile Joonaksen kanssa meidän sängyssä puoleen yöhön asti, makkarissa saa ravata koko illan pahimmillaan kahden minuutin välein.

Poika havahtuu todella usein siihen, että äiti ei olekaan vieressä ja silloin alkaa huuto. Toki rauhoittumiseen vaaditaan yleensä pelkästään äidin naaman näkeminen, mutta oma aika illasta kärsii pahasti, kun jatkuvasti odotan kauhulla milloin pitää taas nousta ja milloin ei enää pelkkä läsnäolo riitäkään.


Viimeiset kaksi iltaa olen yrittänyt jälleen totuttaa Joonasta omaan sänkyyn. Eilen vietin puoli tuntia makuuhuoneessa pinnasängyn vieressä, välillä heilutellen Joonasta takapuolesta, välillä (lue: noin sata kertaa) laittaen pojan takaisin kyljelleen. Yllättävän helposti pieni nukahti ja nukkuikin reilun tunnin putkeen! Näin yritän saada poikaa opetettua siihen, että hän itsenäisesti nukahtaisi omaan sänkyyn ja nukkuisi yönsä paremmin, kun ei ole nukahtamishetkellä ollut äidin sylissä ja herätessään iskee hätä, kun äiti ei ole edes vieressä.

Olivian opetin omaan sänkyyn tytön ollessa neljän kuukauden ikäinen. En edes muista kuinka pitkään siinä meni, mutta muistan ikuisesti kuinka rankkaa se oli. Oltiin juuri muutettu kahdestaan asumaan, joten hoidin nukutuksen joka ilta yksin. Mutta siitä selvittiin, joten enköhän selviä tästäkin kun tällä kertaa on mies auttamassa. Vaikka eroahdistukseen ei isä auta, mutta ainakin on joku äitiäkin piristämässä ja lohduttamassa.


Joonas opettelee jatkuvasti uusia taitoja. Alkuviikosta poika oppi konttaamaan ja nyt noustaan jo karhukävelyasentoon. Poika yrittää kovasti nousta seisomaan ja hermot menee, kun ei ihan vielä pääsekään. Mutta ei sekään kaukana ole. 

Aika menee ihan liian nopeasti ja seuraava neuvola onkin vasta 1-vuotiaana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti